Kirjoittaja Jonna Henriksson

Solisevalla on aihetta iloon: Lempäälän Ideaparkissa sijaitsevissa kauniissa tiloissamme järjestetään syksyllä 2019 (19.9, 24.10, 21.11) kaikille avoin Perhearviointikoulutus. Kouluttajaksi olemme saaneet vaativan erityistason psykoterapeutti Marjukka Laukkasen Mieli Suomen Mielenterveys ry:stä (ent. Mielenterveysseura). Lisätietoja kyseisestä koulutuksesta löydät alla olevasta kuvasta.

Tässä blogitekstissä pohdin, miksi juuri Perhearviointi on yksi toimiva malli kohti lapsi- ja perhelähtöisempää, monitoimijaista arviointityötä ja miksi arvioinnin vaikuttavuuteen ylipäänsä on tärkeää kiinnittää huomiota.

Miksi ja miten arvioida?

Perheen arvioiminen perheen yksilöllistä toimintakulttuuria ja sen vahvuuksia kunnioittavalla, mutta samalla mahdolliset tuen tarpeet kartoittavalla tavalla, on yksi haastavimmista tehtävistä, joihin me perheiden ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset säännöllisesti törmäämme. Arvioinnin haastavuudesta huolimatta se kuitenkin muodostaa läpileikkaavan osan erityisesti lastensuojelun toimintaympäristöä. Parhaimmillaan arviointi tukeekin työntekijän kokonaisvaltaista ymmärrystä lapsen ja perheen elämäntilanteesta ja kokemusmaailmasta, mutta jotain ”kättä pidempää” tähän arviointityöhön vielä kaivataan lisää.

Strukturoitu perhearviointimalli on kehitetty tueksi juuri laadukkaan lapsi – ja perhelähtöisen arvioinnin toteuttamiseen. Tämä arviointimalli koostuu konkreettisista menetelmistä ja työkaluista (esimerkiksi perhetehtävät, lomakkeet, konkreettiset kysymykset), jotka auttavat perheen toimintakyvyn, voimavarojen ja vaikeuksien arvioinnissa. Käytännöllisestä ja ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta johtuen Perhearviointimenetelmä soveltuu hyvin kaikille, jotka työskentelevät perheiden kanssa ja kohtaavat työssään perheitä niin sosiaali-, terveys-, kuin kasvatusalalla. Menetelmä antaa konkreettisia työkaluja esim. kehittämistoimintaan, lastensuojelu- ja lastenvalvontatyöhön, perheneuvola- ja perhetyöhön, lastensuojelulaitoksiin, lasten- ja nuorisopsykiatriaan sekä terapiatyön tueksi. Menetelmä on siis joustavasti sovellettavissa erilaisiin tarpeisiin.

Vuorovaikutuksellinen arviointimalli

Perhe on yksikkö, joka muodostaa lapsen kehitystä ja hyvinvointia keskeisimmin ohjaavan viitekehyksen. Perheiden kanssa työskenteleville tämä synnyttää tilanteita, joissa lasten hyvinvointi riippuu kyvystämme tunnistaa perheen vahvuudet, joiden varaan voi rakentaa sekä vaikeudet, joita suunnitelmallisesti pyrimme lievittämään. Kun arviointia tarkastellaan näin lapsilähtöisyydestä käsin, sen tulee sisältää lapsen näkökulman ja kokemuksen huomioivaa tietoa lapsen arjen toimintaympäristöistä, lapselle tärkeistä ihmissuhteista sekä lapsen ja perheen tuen tarpeista ja vahvuuksista. Perhearviointi tarjoaa menetelmiä, jotka auttavat perhearviointia suorittavaa työntekijää edistämään perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta. Erityisenä helmenä näemme sen, että Perhearviointimenetelmä itsessään on hyvin voimaannuttava työskentelytapa ja vahva interventio. Näin arviointityö on jo lähtökohdiltaan perhettä ja lasta osallistavaa ja toimijuutta tukevaa – yhteiseen työskentelyyn motivoivaa.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen arviointimalli

Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaisesti me Solisevassa uskomme siihen, että se, mihin katsot, vahvistuu – haluamme kastella ja kasvattaa kukkasia, emme rikkaruohoja. Tämä pätee myös arvioinnin kohdalla: perhearviointimalli nostaa haasteiden ohella esiin perheen vahvuuksia ja voimavaroja, joita kasvattamalla ja kehittämällä voidaan tukea niin jokaisen perheenjäsenen kuin koko perheen hyvinvointia. Perheterapiasta ponnistava perhearviointimalli tarkastelee sekä perhettä kokonaisuutena kuin myös perheenjäsenten keskinäisiä suhteita. Perheen toimintaa ja voimavaroja arvioitaessa ja tukitoimia suunniteltaessa otetaan huomioon myös perheen ulkopuolelta tulevat tekijät, jotka vahvistavat tai haittaavat perheenjäsenten kykyä vastata lasten tarpeisiin.

Lapsi- ja perhekeskeinen arviointimalli

Petreliuksen ym. (2016) mukaan lapsikeskeinen arviointiprosessi edellyttää lasta ja hänen perhettään koskevan tiedon kokonaisvaltaisuutta. Tällaisessa monitoimijaisessa arviointimallissa lapsi ja perhe nähdään aktiivisina toimijoina ja tiedon tuottamiseen ja jäsentämiseen osallisina subjekteina – työskentelyn kohteen sijasta yhteistyökumppaneina. Perheenjäsenet saavat itse nostaa esiin heille merkityksellisiä asioita, kiinnostuksenkohteita ja yhteisiä voimavaroja. Työntekijän tehtävänä on tukea erilaisten menetelmien kautta arviointiprosessin dialogisuutta ja erilaisten näkökulmien esiin nousemista. Arvioinnin keskiössä tai kohteena ei ole lapsi, vaan erilaisten lasta ympäröivien tekijöiden väliset dynaamiset suhteet ja suhteiden tuottamat kokemukset lapsen näkökulmasta. Jotta tällaista moniulotteista systeemiä olisi mahdollista tavoittaa kokonaisvaltaisesti, tulee arviointiprosessissa lapsen tiedon, läheisten tiedon ja ammattilaisten tiedon kohdata toisensa dialogissa. Tähän tarpeeseen ratkaisukeskeisyyteen pohjautuvat Perhearviointi-menetelmän konkreettiset välineet tarjoavat tukevan työkalun.

Arvioinnin tavoitteena lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin vahvistaminen

Lapsen hyvinvointi tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa eri osa-alueet vaikuttavat systeemisesti toisiinsa – hyvinvointi jollakin osa-alueella tukee myös muiden alueiden hyvinvointia ja lapsen tasapainoista kehitystä. Tämän näkemyksen mukaisesti lapsen hyvinvointia tuettaessa toiminnassa tulee huomioida lapsen arkisten kokemusten vuorovaikutteisuus ja vuorovaikutussuhteisiin sisältyvät voimavarat. Perhearviointimenetelmä nostaakin tietoisen tarkastelun kohteeksi lapsen elämismaailman eri osa-alueita varmistaen näin lapsen ja hänen hoivaajiensa kokonaisvaltaisen kuulemisen. Petrelius ym. muistuttaa, miten tärkeää on havainnoida lapsen ja koko perheen hyvinvointia toimijuuden ja toimintakykyjen kautta – vertaisena toimiminen on voimaannuttavaa, toimenpiteiden kohteeksi asemoituminen puolestaan syrjäyttävää.

Omien ajatusten lisäksi blogitekstin lähteinä on käytetty:

Petrelius, P., Tulensalo, H., Jaakola, A-M. & Hietamäki, J. 2016. Kohti lapsikeskeistä ja kokonaisvaltaista lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointia. Teoksessa Petrelius, P., Tulensalo, H., Jaakola, A-M. & Hietamäki, J. (toim.) Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Helsinki: THL.

www.mielenterveysseura.fi

Tervetuloa mukaan Perhearviointimenetelmä -koulutukseen syksyllä 2019. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 15.8.2019 mennessä Jonna Henriksson p. 040-9644857 tai info@soliseva.fi

Soliseva perhearviointikoulutus