Teksti: Sirpa Mäkinen.

Sain jokin aika sitten olla erään opettajaryhmän mukana pohtimassa pedagogista hyvinvointia monin tavoin kuormittavan arjen keskellä. Ei, pedagoginen hyvinvointi ei ole ainoastaan opettajien työssä jaksamisen vahvistamista. Kyseessä on laajempi opetusta koskevien valintojen systeemi, joka huomioi niin oppijoiden kuin opettajien hyvinvointiin liittyviä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä. Vastuu pedagogisen hyvinvoinnin rakentamisesta on opettajilla, jotka voivat edistää sitä esimerkiksi alla olevaan kuvaan Flinga –työkalulla kerätyin keinoin. (Kuvan tekstit pääset lukemaan myös klikkaamalla linkkiä, joka aukeaa omaan välilehteen.)

PEDAGOGINEN HYVINVOINTI TYÖELÄMÄSSÄ

Eikö ole laajemminkin ajatellen osuvia pointteja nykyhetkeen, jossa meiltä kaikilta on vaadittu ja vaaditaan yhä edelleen uusien toimintatapojen omaksumista? Jatkuva oppiminen ja kyky uudistua tulevat olemaan läsnä myös tulevaisuuden työelämässä, kuten Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 –raportissakin on hahmoteltu. Siksi onkin äärimmäisen hienoa, että juurikin kouluissa ja oppilaitoksissa pysähdytään pedagogisen hyvinvoinnin äärelle, ja mietitään keinoja sen vahvistamiseen etätyöajassa. Lapset, nuoret ja tulevaisuuden ammattilaiset oppivat myös mallista omasta ja lähi-ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja.

Pedagogisen hyvinvoinnin ajatusta ja käytäntöjä voi laajentaa koskemaan myös erilaisia työyhteisöjä, johtamista ja työssä tapahtuvaa oppimista. Ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan vaikuttaa laajasti myös hänen kykyynsä oppia uusia, työssä vaadittavia taitoja tai asioita. Myöskään yhteisöt tai organisaatiot eivät voi uudistua ja kukoistaa ilman yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvoinnin kokemusta. Se ei synny itsestään eikä pelkästään asiasta tai työtehtävästä toiseen kiirehtimällä. Molemmat, hyvinvointi ja oppiminen, yhdessä ja erikseen vaativat myös mahdollisuuksia pysähtyä.

TYÖNOHJAUS TAUKOPAIKKANA

Olen joskus kuvannut asiakkailleni omaa työnohjaustani ikään kuin taukopaikaksi virtaavan veden äärellä. Siinä on mahdollisuus pysähtyä katsomaan, mistä ollaan tulossa, ja mihin kenties ollaan menossa, vai olisiko kenties hyvä vaihtoehto leiriytyä juuri tähän kohtaan pidemmäksi aikaa.  Luontoretkellä olleet tietävät, että taukopaikalla tärkeintä on itsensä ravitseminen ja lämpimänä pitäminen sekä hengähtäminen ja tuumailu, ajatusten vaihtaminen. Pysähtyminen ja itsensä sekä muiden kohtaaminen auttavat näkemään virtaavassa vedessä eri sävyjä ja kalastustermein myös ottipaikkoja eli kohtia, joista tulee hyvin saalista. Havainnointi niin luontoretkellä kuin työelämässä auttaa valitsemaan oikeanlaiset välineet ja taidot, joita kehittää.

Näitä pysähtymisen, havainnoinnin ja reflektion taitoja tulee vahvistaa mielestäni etenkin silloin, kun haluamme löytää uusia ratkaisuja kuormitusten keskellä selviytymiseen, tulevaisuuden innovaatioihin tai erilaisten oppijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Mihin syöttiin Sinä tekstistäni tartut, ja mitä aiot tehdä seuraavaksi oman ja lähelläsi olevien oppijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi?

Lue lisää, mitä muuta työnohjaus voi olla Suomen työnohjaajat ry:n sivuilta. Siellä on myös työnohjaajarekisteri, josta löydät minun ja muiden koulutettujen työnohjaajien yhteystietoja.

Soliseva logo kansikuvassa

Soliseva – Sirpa Mäkinen, www.soliseva.fi

Terapia, työnohjaus, valmennus, kehittäminen

sirpa@soliseva.fi p. 044 2937 773