Kirjoittaja: Jonna Henriksson

 

Mentalisaatio, mentalisointi…mitä ihmettä se oikein on?

No oikeastaan juuri sitä; avointa ihmettelyä ja pyrkimystä ymmärtää samanaikaisesti itseä ja toista. Tällaisen myönteisen uteliaisuuden ja kuvittelun kautta puolestaan voi tulla tietoiseksi ulkoisen käyttäytymisen takana olevista ainutkertaisista kokemuksista.

No miksi ihmeessä tällaista kuvittelua ja mielen äärelle pysähtymistä sitten kannattaa harrastaa ja harjoitella? Mentalisoinnin kautta meille syntyy oivalluksia niin omista kuin toisen tarpeista emmekä suin päin ”hyökkää” toisen kimppuun. Itsehillinnän säilyttäminen on huomattavasti helpompaa, kun pysähtyy miettimään, miksi toinen oikeastaan reagoi niin kuin reagoi ja miksi minusta tässä tilanteessa tuntuu tältä. Me ihmiset olemme niin hienoja olentoja, ettei käytöksemme suinkaan ole sattumanvaraista, vaan mielen ohjaamaa. Meistä jokaisella on oma erillinen mielemme, jossa aktivoituu erilaisia mielentiloja, kuten ajatuksia, tunteita, uskomuksia, toiveita, haluja ja aikeita – siis yksilöllinen, sisäinen todellisuutemme, johon vaikuttavat kaikki eletyt kokemukset.

Mielettömästä mielelliseksi

Mentalisoivassa vuorovaikutuksessa puolestaan on kyse pitää mielessä omaa ja toisen mieltä – ikään kuin asettua havainnoijan rooliin. Mentalisoimalla eli suomennettuna mielentämällä mieletön käyttäytyminen alkaakin paljastua ymmärrettäväksi ja eri näkökulmat huomioivaksi. Helppoa tämä ei suinkaan ole, varsinkin kiihtyessämme olisi niin paljon mutkattomampaa vain toimia. Kuitenkin mentalisointi auttaa meitä olemaan ymmärtäväisempiä ja joustavampia esimerkiksi omaa lasta tai puolisoa kohtaan – sekä suhtautumaan armollisemmin myös itseemme. Vaikka mentalisaatio ei tarkoitakaan empatiaa, mentalisoimalla kykymme toimia empaattisesti vahvistuu.

Katkoksista voi oppia

Mentalisoivassa vuorovaikutuksessa yritämme siis eläytyä toisen kokemukseen. Yrityksestä huolimatta emme voi koskaan täysin tavoittaa toisen kokemusta, koska mielemme ovat erilliset – siitä huolimatta, että mielemme vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tärkeää kuin pohtia toisen mahdollisia ajatuksia ja tunteita on muistaa, että emme voi koskaan tietää toisen puolesta – toisen mielen lukeminen on mahdotonta. Sillä hetkellä, kun uskot täysin tietäväsi, mitä toinen ajattelee, oletkin jo itseasiassa lopettanut mentalisoinnin – sinulle on tapahtunut mentalisaatiokatkos.

Ei mitään hätää, meistä jokainen tippuu päivittäin mentalisaatiokatkoksen kuoppaan. Itse asiassa mitä läheisemmästä ihmissuhteesta on kysymys, sitä enemmän kuoppia/katkoksia syntyy. Olennaista on huomata katkokset ja nousta niistä ylös eli yrittää ymmärtää mielen liikkeitä. Tällaisen ihmettelyn ja arvuuttelun kautta emme ihmissuhteissamme jyrää, intä tai väitä itsepintaisesti olevamme oikeassa, sen sijaan väärinkäsityksen jälkeen pyrimme rakentamaan yhteyttä. Yhteyshän pohjautuu ymmärrykseen siitä, että toisen ajatus voi olla aivan yhtä arvokas ja oikea kuin omamme. Maailma on loputtoman täynnä erilaisia näkökulmia ja se on upeaa!

Mentalisaatio vahvistaa turvallisuuden kokemustamme vuorovaikutuksessa, koska sen avulla voi ennakoida omaa ja toisen käyttäytymistä, vaikkei varmaksi voikaan toisen puolesta tietää. Mentalisaation ytimessä on ymmärretyksi tuleminen ja toisen ymmärtäminen – ihmisyyden perustarve, joka yhdistää meitä kaikkia riippumatta mistään olosuhteista. Näin mentalisaatiokyvyn treenaaminen ja samalla ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen parantaminen on valtava lahja oman mielen hyvinvoinnille – mielenterveyteen se vaikuttaa esimerkiksi geenejä enemmän. Pyrkimys oman ja toisen kokemuksen ymmärtämiseen ja arvostamiseen edellyttää empaattista asennetta – näin mentalisaatio auttaa kehittämään armollisuutta ja anteeksiantoa. Mentalisaatiossa piilee myös tunnesäätelyn avain: kun tietoisesti pysähtyy havainnoimaan mielessä olevia tunteita ja ajatuksia, niitä on myös mahdollista sietää ja käsitellä helpommin.

Kyllin hyvä riittää

Tärkeää on muistaa, että mentalisaatiokatkokset kuuluvat asiaan ja kyllin hyvä riittää – ihan aina. Mentalisaation kannalta olennaista onkin yhteyden korjaaminen, se tekee vuorovaikutuksesta rakentavaa ja kyllin hyvää. Itse fanitan täysillä mentalisaatiota niin henkilökohtaisessa – kuin ammattielämässä, koska mentalisoinnin kohdalla korjaaminen ja harjoitteleminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Aina voi palata, ihan aina!

Tulethan kanssamme harjoittelemaan mentalisointia ja sukeltamaan mielen syövereihin – se on huikea matka!

Soliseva logo kansikuvassa

 

Soliseva – Mielen liikettä ja uusia taitoja!

p. 044-2937773, info@soliseva.fiwww.soliseva.fi

www.facebook.com/soliseva.fi, www.instagram.com/soliseva.fi