Lasten ja nuorten nettipelaamisen sekä puhelimella roikkumisen varjopuolet taitavat olla jo vakiintunut keskustelun ja taivastelun aihe niin vanhempien kuin ammattilaistenkin kesken. Itsellänikin meinaa äitinä ja ammattikasvattajana toisinaan mennä hermot, kun ”mitään ei tapahdu” eikä puhelin millään irtoa lapsen tai nuoren kourasta. Toisaalta myönnän kyllä senkin, että ilman kännykkää ja somea olisi vauvaperheajan sekä ruuhkavuosien sosiaalinen elämäni ollut paljon köyhempää. Siis: Hyvä, paha puhelin.

Näihin pohdintoihin Soliseva lähti hakemaan ratkaisuideoita Lempäälän lukiolaisilta Vaihtovirtaa! -projektista, jossa nuoret jalkautuvat yrityksiin ja yhteisöihin ratkomaan mitä erilaisempia pulmia kokeilevan kehittämisen idealla. Vaihtovirtaa! -projektin yhteistyökumppanina toimivan yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen mukaan uusien, toimivien ratkaisujen kehittämisessä on tärkeää kyky kummasteluun ja luovaan ideointiin, mutta ennen kaikkea rohkeus tehdä kokeiluja käytännössä. Kokeiluista saadaan palautetta, ja voidaan hioa osaaminen, tuote tai toimintamalli huippuunsa.

Solisevan kevään 2018 Vaihtovirtaa! -tiimiin kuuluivat Minka, Iina, Lauri, Julia ja Tomy, jotka ovat pääosin vastanneet myös tämän blogitekstin kirjoittamisesta. Tiimiläiset lähtivät haastattelemaan ja testaamaan ideoita 8-13 -vuotiaiden koululaisten keskuuteen. Näin löytyi muutamia aivan loistavia ja hyvin monessa tilanteessa käyttökelpoisia ideoita siihen, miten nuorisoa voi motivoida irrottautumaan kännyköistä (pelit, some…), ja miten älylaitteita voi toisaalta hyödyntää lasten ja nuorten ohjauksessa sekä hyvää mieltä tuovan luontoyhteyden vahvistamisessa.

Oma harrastus ja mielekäs tekeminen

Tiimiläisten gallupin mukaan lapset ja nuoret, joilla oli jokin tärkeä oma harrastus kuluttivat vähemmän aikaa puhelimella pelaillen tai somettaen. Kännykällä olon sijaan pitäisikin olla jotain mielekästä tekemistä. Tämä ikäryhmä vaatii yleensä ohjattua yhteistä toimintaa. On tärkeää miettiä yhdessä lasten ja nuorten kanssa, mikä heitä kiinnostaa. Esimerkiksi erilaiset käsityöt (maalaus, piirtäminen, askartelu, puutyöt) ja ulkona liikkuminen kavereiden kanssa voivat olla tykättyjä asioita. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että aikuisten tulisi tukea nuorta löytämään oma harrastus tai kerho. Niiden avulla lapsi saadaan irtautumaan puhelimestaan, mahdollisesti liikkumaan luonnossa ja pitämään terveydestään huolta kokonaisvaltaisesti.

Hyvä kontakti aikuiseen

Myös sitä, kuinka puhelin otetaan pois kannattaa miettiä, koska jos puhelin otetaan lapselta väkisin pois, lapselle saattaa syntyä epämukava tunne. Yksi kielteinen kokemus puhelimen pois ottamisesta saattaa jatkossakin aiheuttaa vaikeuksia. Jos käytössä on tietyt puhelinajat, niiden jälkeen kannattaa satsata hyvään kontaktiin aikuisen kanssa ja yhteiseen mielekkääseen tekemiseen, jolloin puhelimesta irtaantuminen on helpompaa. Usein puhelin tai peli annetaan lapselle, ettei hän koe oloaan tylsäksi tai aikuinen saa tehtyä omia hommiaan, josta voi sitten myöhemmin vähitellen kehittyä ”paha tapa”. Lapsi tai nuori ei kestä ns. tylsiä hetkiä, ja hakee niihin pikalääkitystä tarttumalla puhelimeen. Peli- ja someaika voi viedä paljon tilaa myös aikuisten ja lasten yhteiseltä vuorovaikutukselta niin perheissä kuin muissakin kasvatustilanteissa, joten aikuisten kannattaa tarkkailla myös omaa puhelimen käyttöään.

Tekniikka mukaan luontoon

Lasten ja nuorten innostamiseksi luontoon voi tekniikka kaikessa monimuotoisuudessaan toimia myös hyvänä apuna. Yksi nuorten suosiossa oleva juttu on lennätettävä kamera, drone. Kameran lennättäminen vaatii yhteistyötä, ja sen avulla voi esimerkiksi katsoa, miltä tuttu ympäristö näyttää linnun näkövinkkelistä. Dronen kuvaamaa videota voi sitten katsoa yhdessä esimerkiksi yhteisessä leffaillassa.

Katso tästä Juha-Matti Jerosen Dronella kuvaama video, jossa Lempäälän uusi Virta-kampus ja Ahtialan järvi näkyvät ilmasta käsin.

Luonnosta voi tehdä myös kuvaseurantaa, jossa otetaan kuva samasta paikasta tietyin väliajoin esimerkiksi kerran kuukaudessa. Näin lapset ja nuoret voivat tutkia, kuinka luonto muuttuu. Kuvat voi koota yhteen kollaasiksi tai koostevideoksi. Myös eläinten jälkiä voi tallentaa kuviksi, ja niiden perusteella voi tutkia, minkä eläimen jälkiä ne ovat. Myös erilaisten lyhytelokuvien teko innostaa lapsia ja nuoria. Niitäkin voi hyvin kuvata myös luonnossa, jolloin elokuvaprojekteihin voi yhdistää esimerkiksi rakentelua, seikkailuja ja aarteen etsintää osallistujien omien ideoiden ja käsikirjoitusten pohjalta. Elokuvien kuvaaminen ja editointi onnistuvat hyvin nykypuhelimilla, joita on hyvä olla mukana muutamia ylimääräisiä, jos kaikilla lapsilla tai nuorilla ei ole omaa.

Siispä ei muuta kuin testaamaan tänä keväänä ja kesänä Lempäälän lukiolaisten ratkaisuideoita käytäntöön kodeissa, kouluissa tai muissa paikoissa, joissa toimitaan lasten ja nuorten kanssa. Kivat kokemukset ja jatkojalostuneet ideat voi laittaa jakoon vaikkapa kommenttikenttään tai kuvana Instaan www.instagram.com/soliseva.fi  #solisevaa, #mielenliikettä.

Pidetäänhän myös porukalla huolta siitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy läsnäolevia aikuisia ja mielekästä tekemistä sekä toivottavasti se ikioma harrastuskin! Intohimo tekemiseen ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä elämän eväitä ja parasta mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä myös tulevaisuudessa.

Kurkkaa lisää:

Pari vinkkiä onnistuneisiin pelihetkiin

Tunnetaitoja voi treenata myös pelaten – Tunne-etsivät

Yli-innovaatioaktivisti Anssi  Tuulenmäen vinkit innovointiin, jota voi kokeilla myös vaikka ihan kotioloissa.

Soliseva logo kansikuvassa

 

Soliseva – Mielen liikettä ja uusia taitoja!

p. 044-2937773, info@soliseva.fiwww.soliseva.fi

www.facebook.com/soliseva.fi, www.instagram.com/soliseva.fi